Etelä-Espanjassa sijaitseva Benalmadena kutsuu Manse PP:n naisten superpesisjoukkuetta useiden aiempien vuosien tapaan. Keisarinnat leireilee siellä viikon verran 4.4.-11.4. Paikat ja olosuhteet ovat tuttuja.
Etelänleirillä on kaksi tärkeää merkitystä: siellä pystytään harjoittelemaan hyvin ja siten hiomaan peliä kuntoon kohti lähestyvää superpesiskautta, ja samalla joukkue saa olla yhdessä, joten ryhmä yhtenäistyy ja joukkuehenki kehittyy.
Pelinjohtaja Jarkko Pokelan mukaan talvikausi on ollut muun muassa loukkaantumisten vuoksi hieman aiempia vuosia rikkonaisempi, joten siksikin etelänleirin harjoituksilla on tässä kohtaa erityinen merkitys.
”Pääsemme kuusi kertaa harjoittelemaan isolla kentällä koko porukalla. Painoarvo saattaa olla lajiharjoituksissa jopa nyt hieman edellisvuosia enemmän. Aiempina vuosina ollaan oltu aikataulussa niin, ettei ole ollut niin painetta saada vietyä tietyt asiat läpi, mutta nyt sitä hieman on vähän enemmän. 12 tuntia on kuitenkin aika pitkä aika pesäpallossa harjoitella joukkuepelaamista”, Pokela selvittää.
Etelänleirin harjoitteluolosuhteiden merkityksen tietää kokemuksesta myös pelaaja Kirsi Ala-Lipasti.
”Täällä Suomessa ei pääse liikaa tekemään koko kentän treeniä hallissakaan, joten siellä leirilläpelinomaisempaa treenaamista pystyy tekemään paljon enemmän. Se on iso juttu”, Kikke vahvistaa.
Hyviin olosuhteisiin ulkokentälle pääsemisen tärkeyden vahvistaa myös vilkaisu sekä kalenteriin että ikkunasta ulos. Superpesis alkaa jo ensi kuussa, mutta esimerkiksi Tampereen Kaupissa ykköslaji on vielä tällä hetkellä murtomaahiihto.
”Ainakin tällä hetkellä näyttää, että Suomen kesä ei ole ainakaan päivääkään liian aikaisessa. Kevät voi jäädä todella lyhyeksi, joten nyt kannattaa harjoittelusta ottaa asiat irti”, Pokela muistuttaa.
Samaan hengenvetoon pelinjohtaja muistuttaa kuitenkin myös leirin muusta annista.
”Talvi kun ollut vähän rikkonainen myös ryhmänäkin, niin on tärkeää, että päästään ryhmäytymään ja olemaan omalla porukalla ja pystytään olemaan rennosti. Pystytään vähän tekemään muutakin kuin lyömään palloa”, Pokela tuumii.
”Meillä oikeastaan on suurin on työssäkäyviä, monet on vuorotyöläisiä, ja monet sekä käy töissä että opiskelee, joten arki Suomessa on tosi täyttä. Se pitää muistaa, että lepääminen ja aamulla vähän pidempään nukkuminenkin tekevät isoja asioita”, hän korostaa.
Samaa sanoo pelaajista Ala-Lipasti.
”Muuten yhdessä ehditään talven aikana olemaan vain treeniviikonloppuina, ja sekin aika menee yleensä pelkästään treenatessa ja palavereissa. Siksi etelänleiri on myös yhteishengen luontireissu. Joukkuekavereiden kanssa pääsee myös vapaalle ja tutustumaan paremmin ja hiomaan joukkuehenkeä”, Kikke korostaa.
”Nyt on vähän enemmän nuoria verrattuna aiempiin vuosiin. Aiemmin uudet pelaajatkin ovat olleet sellaisia, jotka ovat pääosin pelanneet superia jo useamman vuoden. On ihan mukava, että nyt nuorempia tulee kerralla useampi lisää.Nyt myös nuoremmat pääsevät hommaan kiinni”, Ala-Lipasti myhäilee.
Yksi nuoremman polven Keisarinnoista on Fanni Kanerva, joka on nyt lähdössä ensi kertaa etelänleirille.
”Hauska lähteä tällä tavalla ensimmäistä kertaa tuonne. Tietysti odotan lämpöä, että vähän saa kesän fiilistä päälle. Siellä on varmasti hienot kentät valmiina meitä odottamassa. Kiva päästä sinne lämpimään näin talven keskellä”, Fanni tuumii.
Hänkin näkee, että tuleva viikko Espanjassa on tärkeä juttu koko joukkueelle.
”Uskon, että se ryhmäyttää tosi hyvin, kun viikko ollaan saman katon alla melkein koko ajan ja nähdään toisiamme. Kyllä me tekemistä saadaan varmasti yhdessä aikaiseksi, ja uskon, että tulee olemaan aivan huippua näiden vähän uusienkin tuttavuuksien kanssa. Tulee olemaan ihan huippua tutustua uusiin ihmisiin”, Kanerva uskoo.
Jutun lopuksi annetaan vielä puheenvuoro Kirsi Ala-Lipastille. Hän sanoo ääneen sen, mitä toivonee myös moni muukin kuin pesäpalloilija.
”Toivotaan, että suhteellisen pian pääsee Suomessakin ulos harjoittelemaan.”